Kuuhulluutta ja lisää tekeleitä

Ikuistin hiukan tärähtäneen elokuun kuutamon tossa viime lauantaina. Nyt kun se tuolla kuvissa vilahti, niin aattelin laittaa sen tänne, kun tuosta kuuhulluudestani olen nimenkin tälle blogille anatanut. Hulluus kuuhun siis on kahdenlaista, pidän hirveästi kuutamosta ja yhteenaikaan maalasin monia kuviakin, joihin ikuistin kuun. Toiseksi taas kuu vaikutaa uniini niin, että nukun huonosti kun kuu on kirkas, vaikka toisaalta olen kyllä valoisassa tottunut muuten nukkumaan, kun teen yövuroja ja nukun päivisin. tiedä häntä mikä siinä sitten oikeen on.

Tässä on seppele, josta taisin aiemmin luvata laittaa tänne kuvan, tein sen kummitätini äidin hautajaisiin, arkun päälle. Siinä on pihlajaa ja lumimarjoja. Sidoin sen niin, että tein aina vuorotellen pienen kimpun jossa oli pihljajanmarjoja ja lumimarjaa, sekä hiukan pihlajanoksia, sitten tein pelkistä pihlajanoksista joka toisen kimpun, sidoin ne niin, että aina marjakimppu meni ulospäin kranssista, kun taas oksakimppu meni sisäsuuntaan ja peitti aina edellisen kimpun päät.

Tässä villatunika, jonka olen kutonut seitsemästä veljeksestä, ekassa kuvassa rinnassa oleva rusetti. Malli oli jossakin vanhemmassa MODA-lehdessä.

Tämän tunikan neuloin Novitan Puro-langasta, ohje siihen löytyi Novitan syksy 2010-lehdestä. Siinä on kivat nuo hihat ja pitsineule on nättiä, niinkuin lankakin. Pitsineule ei ollut ollenkaan niin hankala, kui ensialkuun luulin. Se onnistui hyvin. Tämä mekko on uusiovaate, jonka olen tehnyt isosiskoni vanhasta satiiniyöpaidasta, koska siinä oli paikoin ihan hyväkuntoista kangasta ja yöpaidassa olleet rypytykset olivat pettäneet ja se oli menettänyt mallinsa. Kaksi ensimmäistä kuvaa ovat vaattesta NYT ja viimeinen ENNEN, kui tein siitä tämän mekon. Kaulukseen laitoin keltaisen pitsin, joka on tullut mammaltani. Kaavat piirsin mekkoon Joka tyypin kaavakirja 2 ohjeiden mukaan.

NYT

ENNEN

Tämä on kahvipusseista tehty sadetakki, josta olen varmasti aiemmin maininnutkin, keväällä sain sen viimeisteltyä ja sen vihdoin valmis! Pusseja siihen uuposi aika tavalla, mutta olen kuitenkin tyytyväinen tulokseen, takki on ihan hyvä pihakäytössä, mutta en lähtisi sen kanssa mihinkään kesäteatteriin tms. koska se on aika jäykkä. Takin sisällä on puuvillavuori, jonka olen tehnyt mamman jäämistöistä tulleista vanhoista lakanoista, jotka olivat sillä tavalla rikki, ettei niitä olisi voinut enää lakanana käyttää, myös takin vetoketju on mammalta tullut ja sekin on kierrätystavaraa, se on ratkottu jostakin vaatteesta joskus irti. Tämä takki on siis lankoja lukuunottamatta lähes täysin kierrätysmateriaalista valmistettu. Kaavat olivat jostakin viime vuoden Suuresta käsityö-lehdestä. Tässä kangaspuilla kudottu matto, jonka tein vanhemmilleni. Siitä piti vielä viime tingassa napata kuva, kun enollut muistanu heti sen valmistuttua ottaa.