Lisää koruja ja suunnitelmia. =)

 

Muutamat sulkakorvikset taas lisää.

Roikkuvia korviksia kuvioiduista milleforihelmistä ja tavallisista helmistä.

 

Roikkuvat pääkallokorvikset, turkoosit ja valkoiset.

Ihanat siniset ja lilat omppukorvisnapit.

 

Yllä muutama pari erilaisia korvisnappeja.

Lilat roikkuvat pääkallot ja milleforihelmikorvikset.

Pelikorttikorvikset.

 

Vähän roikkuvia hetelmiä. =)

roikkuvat punaiset pääkallot ja mansikkakorvikset.

Yllä lisää roikkuvia hedelmäkorviksia.

Kolmet pääkallokorvikset aidoissa hopeisissa napeissa.

 

Ja vielä parit korvisnapit. =)

 

Nyt olen noita väkerrellyt ja vähän kakkuja vääntänyt ilokseni. =) Pikkuhiljaa olen yrittänyt myös virkkailla tölkkiklipsuista vöitä. Sain eilen siskon luota, kummipojalta, lisää klipsuja, niin klelpaa taas tehdä. Tosin en pysty sitäkään kovin pitkään tekemään. Hetki kerrallaan ja omien voimien mukaan tässä on mentävä koko ajan.

Eilisen ja tän päivän oon ollut tavallista kipeempi. Eilen olin siskonpoikien synttäreillä ja se oli aika raskas reissu, vaikka piristävää vaihtelua olikin. Mulla on kaikki voimat pois ja väsyttää koko ajan ihan kamalasti. Nukahtelen välillä niin et on vaan pakko nukahtaa sohvan nurkkaan tai lysähtää sängyn pohjaan. Selkä ja kädet on aika heikoilla kanssa, tärinää ja särkyä. Vasen heittää välillä hervottomaksi ja molemmat kädet puutuu. =( Sitte on ollu kummallinen kova päänsärky ja muuten vaan hirveen huono olla, tuntuu että maailma vaan pyörii ja silmissä sumenee. Toivottavasti se on vaan tästä kuumuudesta tai jostain ja on ohimenevää, en halua enää yhtään enempää uusia oireita näiden entisten päälle. Olen niin toiveikkaana ollut ja yrittänyt parhaani mukaan asettaa tavoitteita, että tulisin siihen kuntoon, että pääsisin syksyllä palaamaan töihin. Mun pitäis näillänäkymin aloittaa työkokeiluna syyskuussa niin, että olisin alkuun 4 tuntia päivässä ja alkuun tehtävät olisivat muutenkin kevennettyjä. Kaipaan ihmisiä ja järkevää tekemistä. Kotona seinät kaatuu päälle, vaikka kuinka yrittää saada pieniä asioita aikaan.

Välillä mietin, että onko musta enää palaamaan entiseen, muuttuuko mun vointi paremmaksi, vai pysyykö se tasaisesti tämmöisenä... Parempi olisi, ettei ainakaan huonommaksi enää menisi, kun nyt jo jotkin asiat sentään alkavat näyttää paremmalta. Toivon niin totisesti, että pystyisin ainakin  jatkossakin tekemään käsilläni kaikkea ihanaa, vaikka sitten minuutin päivässä, kunhan saisin sen ilon, joka tulee aina, kun näen jotain valmista.

Herra on lomaillut Juhannuksen jälkeen ja palaa töihin keskiviikkona, aika on mennyt äkkiä ja vaikka välillä olen kaivannut yksinäisyyttäkin, niin tuntuu kyllä kurjalta, että toinen lähtee taas ja on yökaudetkin välillä töissä. Jossakin vaiheessa melkein ajoin herran mökille, kun alkoi käydä hermoille, kun mun pajat oli jatkuva valituksen aihe. Mä kun en tällähetkellä jaksa raahata tavaroita koko ajan kaappiin ja takaisin ja taas kaappiin ja taas takaisin..... No se on ollut toisinaan herralle kauhee ongelma, mutta nyt on jo kuitenkin tottunut mun romuihin ja on tyytyväinen, että pystyn ees jotain tekemään. Mainitsi se tosin tuossa, että meillä pitäs olla yks iso huone enemmän, että riittäs tilaa mun kaikille tarvikkeille ja pajoille... Siinä oon kyllä ihan samaa mieltä.

Noh, mutta eipä enempää tälläerää, yritetään jaksella. Lähden tästä seleilemaan askartelusivustoille, että saan taas lisää ideoita. =) Ihan kuin niitä ei mulla jo tarpeeksi olisi ennestäänkin.